Humanae vitae

Kristinusko on muslimillekin hyvä valinta

Kristittynä minua ilahduttaa se, että ei-kristittyjen maahanmuuttajien joukossa on paljon evankeliumin julistamiseen avoimin mielin suhtautuvia ja myös jopa perhekunnittain kristinuskoon kääntyviä ihmisiä. Kristillisdemokraattina saan mm. some-kontaktieni kautta melkoisen paljon tämänsuuntaisia havaintoja.

Monille muslimeista vasta omilta kotiseuduilta lähtemisen pakko on osoittanut mitä islam - alistuminen - käytännön tasolla tarkoittaa. Heille on lohdullista tarttua kristinuskon Jumalaan, joka ei hae oikeutta väkivallan tai sorron kautta eikä ketään sellaiseen kannusta saatikka sellaista vaadi. 

Jään mielenkiinnolla odottamaan vasemmiston ja vapaa-ajattelijoiden älähdystä "indoktrinaatiosta", jonka määritelmää evankeliumin julistaminen tosin ei täytä. 


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (30 kommenttia)

Petri Muinonen

Tarkoitatko ylipäätään vai pelkästään kristillisten kirkkojen välillä? Mikä sinun mielestäsi estäisi valitsemasta ja ketä?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän se mitään uskoa ole jos sille on vaihtoehtoja.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #8

Eiköhän ennemminkin päinvastoin: mitä uskoa ylipäätään tarvittaisiin, jos sille ei olisi vaihtoehtoja?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #11

Kuulumista uskontokuntaaan voi tietenkin valita, mutta joa sen valitsee enemmän tai vähemmän rationaalisin perustein, eihän silloin ole kyse uskosta.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #13

Tarvitseeko valita lainkaan rationaalisin perustein? Valinnan kelpoisuuden osalta tämä on ei-uskovaisen mitta, ei yritetä tuputtaa samaa muille! :)

Luulenpa, että moni noista kännynnäisistä on valinnut kristinuskon hymyn saatteleman lauseen "Jumala rakastaa sinua sellaisena kuin olet" tms. perusteella sen sijaan, että tekisi ensin komparatiivisen katsauksen syntyuskontonsa ja kristinuskon historiaan. Ihan validi tapa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #14

Voihan valinta olla myös sattumanvarainen entten tentten periaatteella.
Mutta usko tuskin perustuu eri vaihtoehtojen vertailuun.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #16

Tunnen aika montakin ihmistä, jotka nimenomaan näyttävät tehneen vertailua vaihtoehtojen välillä, tosin juutalais-kristillisen ryhmän sisäisesti. Näyttäisi siltä, että monessa tapauksessa vertailun kautta valintansa tehneet päätyvät korjaamaan valintaansa... Eli arvatakseni ymmärrän mitä tarkoitat. En silti kiiruhtaisi päättelemään ihmisten ailahtelevaisuuden perusteella mitään heidän uskonsa vilpittömyydestä saatikka siitä, onko uskon sijasta kyse jostakin muusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #18

Vilpittömästi uskovalla ei ole vaihtoehtoja.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #19

Tarvitaanko vaihtoehtoja enää siinä vaiheessa, kun on itselleen kelpaavin kriteerein valintansa tehnyt? Monella muslimilla ei ole uskonsa osalta tätä taustaa, siksi kristinusko onkin oikeasti vaihtoehto.

Monikaan kristitty taas ei ole kokenut kristillisyyttään niin suureksi taakaksi, että katsoisi tarpeelliseksi valita jotain muuta tilalle, tai aktiivisesti tyhjää.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #20

Jas vaihtaa synnyinuskontonsa johonkin muuhun kyse on kai pikemminkin vakaumuksesta kuin valinnasta.
Moni kristitty on vain tapauskonnollinen.

Petri Muinonen

Ai sillekin on kehitetty mittari? Kaikkea ne saksalaiset keksii!

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Toki kaikelle voi kehittää näennäismittareita.

Käyttäjän Farzad kuva
Farzad Moghaddam pour

Eikö voi elää ilman mitään uskontoa ja sen haitallista painetta?

Käyttäjän HannuValjakka kuva
Hannu Valjakka

Farzad..kyllä voi..okein hyvinkin voi..en ymmärrä niitä ihmisiä,joille olemassa oleva,silmin nähtävä,käsin kosketeltava,korvin kuultava ei riitä..tarvitaan usko sellaiseen,mitä ei ole koskaan kukaan ihminen voinut todistaa olleen olemassa,ihminen on outo ja kummallinen eläin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Itse asiassa uskonnot ovat syntyneet rationaalisesta ajattelusta; sillä on haluttu selittää muutoin selittämättömät ilmiöt.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #10

Nykyisin tiettyjä siivuja uskonnosta korvataan tieteen nimissä tarjotulla metafysiikalla, esimerkiksi rinnakkaisuniversumi-hypoteeseilla, joiden avulla yritetään "oikeuttaa" maailmankaikkeudessamme vallitsevat luonnonlait, kun selkeää teoreettista syytä näille ei ole löydetty. Paha vain, että hypoteesit, jotka ovat kokeellisesti mahdottomia todistaa eivät kuulu tieteen, vaan uskontojen piiriin!

Huvittavinta on se, että näihin hairahtavat aivan samat tieteenharjoittajat, joilla on ensin ollut hätä selittää Jumalat pois

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #12

Ei jumalia voi selittää pois sen paremmin kuin muitakaan ei-todennettavia hypoteesejä.

Petri Muinonen Vastaus kommenttiin #22

Luulisi, että jos me molemmat tämän tiedämme, niin esim. teoreettisen fysiikan professori Kari Enqvistkin sen tietäisi. Päätellen eräistä hänen samoamisistaan tieteen popularisoinnin puolelle voisi luulla, ettei hän oikeasti tiedä tätä. Mutta joku onkin sanonut, että hyvä fyysikko ei voi olla hyvä filosofi ja päinvastoin. Päättelen, että Enqvist on jopa erinomainen fyysikko! :)

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #24

Monetkaan ihmiset eivät uskonasioissa ole kovinkaan johdonmukaisia.

Petri Muinonen

Voi toki ilman uskontoa elää.

Sen sijaan se, aiheuttaako uskonto "haitallista painetta" riippuu sekä uskonnosta että uskojasta.

Aiheuttaako esim. juutalais-kristillisille uskonnoille yhteinen käsky "Älä tapa" painetta, kenelle, ja jos aiheuttaa, onko se haitallista?

Vaikka muslimien pyhä kirja on pitkälti plagioitu juutalais-kristillisistä kirjoituksista, en muista kuulleeni sieltä puolen mainittavan kymmenestä käskystä... tarveharkintaa kirjoittajan taholta?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Kun 1900-luvun alkupuolella tuli Vienasta pakolaisia Suomen puolelle, heiltä kysyttiin haluatko liittyä oikeaa Suomen kirkkoon vai haluatko lähteä metsätöihin Lappiin. Tällöin moni huomasi että oma Ryssänkirkko oli huonompi evakeliumia ajatellen!

Petri Muinonen

Nykyisin vaan on niin, ettei uskontokunta vaikuta mitenkään materiaaliseen toimeentuloon - - paitsi mitä nyt kirkollisveroa SAA maksaa, jos valitsee uskontokunnan väärin! ;)

Ennemminkin on niin, että Suomessa vihervasemmistolla on niin hätä suvaita erilaisuutta, että maahantulijan kristinuskoon kääntyminen aiheuttaa näille tapasuvaitseville epämukavan poikkeaman vaikeammin suvaittavaan suuntaan :D

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Kenelle maahantulijan kääntyminen kristinuskoon on vaikeata suvaita?

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Mukavastihan se myötäilee omaa maailmankäsitystäsi että kaikki kansat kääntyvät Jessen opetuslapsiksi.

Et sitten tiennyt, että islamin uskosta ei voi erota.
Ei vaikka kääntyisi toiseen uskontoon. Tämän kertoi minulle Iranista vainoja paennut länsimaalaistunut kollega.

Petri Muinonen

Aivan, niin myötäilee.

Minua (enempää kuin uskonkappaleittemme mukaan kristinuskon Jumalaakaan) ei kiinnosta yhtään se, voiko islamista erota vai ei. Jumalalle kelpaa kenen tahansa kääntymys mistä tahansa uskonnosta tai uskonnottomuudesta

Kollegaasi on kai sitten kunnolla peloteltu. Länsimaalaistuminen ei siis hänelle ole vielä kulttuurillista, päässyt kuoren läpi. No, kaikki aikanaan: tässä yhteiskunnassa ei tarvitse noita pelkoja kantaa, jos ei tahdo.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu kristillisyyden ja yksiavioisuuden varaan. On selvää mielestäni, että maahan muuttajien on tärkeää valita suomalaisen kulttuurin ja kristillisyyden (kristinuskon) seuraaminen ja oppiminen. Perusasiat ovat perusasioita.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Islam on kehittynempi uskonto kuin kristinusko, koska islamissa on vähemmän maagista ajattelua.

Käyttäjän TarjaKaltiomaa kuva
Tarja Kaltiomaa

Elämäntapa, joka rakentuu oikeastaan vuosisatojen kuluessa, puhuu oppijärjestelmän (tässä tapauksessa uskonto) puolesta. Elämäntapa muodostuu myös alueen siis maan luonnonolosuhteiden mukaisesti, joten uskonto ei ole ainoa ihmisyhteisöön vaikuttava asia maailmassamme.

Uskontoa ja sen vaikutusta voidaan arvioida myös väestön käyttäytymisellä ja sopeutumisella omaan alueeseensa. Maapallon kannalta planeettana ei ole hyväksi liikakansoitus, koska siitä seuraa korroosiota, mikä saattaa pahentaa mm. nälänhätää ja muita vaikeuksia, joita ihmiskunnassa esiintyy.

Antropologisesti katsottuna ihmisyhteisön tulisi uusiutua vain sen verran kuin se menettää kuoleman kautta.